Puhe hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 30.11.2005

Arvoisa puhemies,
Ilmastonmuutos nostaa veden pintaa, tappaa eläimiä ja kasveja sukupuuttoon sekä aiheuttaa nälänhätää huonontamalla maanviljelyksen edellytyksiä. Ilmastonmuutos ylläpitää hyvinvoinnin epäoikeudenmukaista jakautumista. Lämpenevä ilmasto tappaa jo nyt ihmisiä lisäämällä malarian ja ripulitautien lisääntymistä edistäviä olosuhteita.

Länsimainen ihminen näkee itsensä usein omistajana, jolla on täydet oikeudet hyödyntää maapalloa ajatellen vain omaa kilpailuetuaan. Teollistuneiden yhteiskuntien syntyminen on perustunut fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan. Nämä uusiutumattomat luonnonvarat hupenevat, ja niiden käyttö aiheuttaa ympäristöongelmia. Ekologinen katastrofi on haaste, jota emme voi ohittaa. Ihmiskunnan suurissa katastrofeissa on vedottu tietämättömyyteen: nyt niin ei voi tehdä. Tietoa ja tutkimuksia ilmastonmuutoksesta on olemassa valtavasti.

Vaikka ilmastonmuutoksen tuhot kohdistuvat ensimmäiseksi juuri köyhimpiin maihin, ongelmat koskettavat kaikkia riippumatta siitä missä asuu, osaako lukea tai millainen on elintaso. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat uhat ovat asia, joka todella yhdistää koko maailman.

Arvoisa puhemies,
Kiotossa sovittiin joulukuussa 1997 toimista ilmastomuutoksen hidastamiseksi. Kioton tavoitteet ovat vasta alku. Silti niidenkään toteuttamiseen ei tunnu löytyvän riittävää motivaatiota, vaikka päästörajojen tiukentaminen tulisi jo aloittaa asteittain. Kioton pöytäkirjan tekee merkittäväksi sen laillinen sitovuus, jonka ansiosta se vahvistaa merkittävästi ilmastosopimusta.

Energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossaan hallitus ei ole kyennyt ratkaisemaan ristiriitoja, joita syntyy kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden yhteensovittamisesta kilpailukyvyn kanssa.

Hallitus ei ole ymmärtänyt, että taloudellinen etu ja kestävä kehitys eivät ole sovittamattomassa ristiriidassa. Meidän tulee kehittää Suomea niin, että ympäristön huomioimisesta tulee työllisyyttä tukeva tekijä. Ympäristökeksinnöt myös luovat työpaikkoja lisäämällä kauppaa. Länsi-Euroopassa uusiutuva energia on kaikkein voimakkaimmin kasvava energiantuotannon muoto.

Kestävä hyvinvointi voi nojata vain uusiutuvaan energiaan. Siirtymistä esimerkiksi tuulivoiman käyttöön tulee nopeuttaa. Uusiutuvien energiamuotojen olennainen lisääminen on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista lyhyelläkin aikavälillä. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus on Suomessa noin 22 % energian käytöstä. Hyödyntämättömät biomassan, tuulisähkön ja aurinkolämmön voimavarat mahdollistaisivat osuuden kolminkertaistamisen olemassa olevalla tekniikalla.

Tuulivoiman kustannuksia liioitellaan usein. Keskimääräisen kotitalouden sähkönkulutuksella, 4 000 kilowattituntia vuodessa, tuulivoimaan siirtyminen tarkoittaisi noin 25 euron vuosittaista lisäkustannusta. Tuulivoimateknologia on kehittynyt viime vuosina niin, että tuulivoimaloiden yksikkökoot ovat suurentuneet kymmenkertaisiksi megawattiluokkaan ja voimaloiden hinnat ovat laskeneet.

Myös tuulivoiman maisemahaittoja liioitellaan. 10 % Suomen sähköntuotannosta voitaisiin tuottaa 12 tuulipuistossa ympäri rannikkoa. Niiden pinta-ala olisi niin pieni, että ne näkyisivät kartalla pisteinä ja puistojen sisälläkin melkein koko merialue jää vapaaksi.

Ympäristöhaittoja voidaan vähentää myös säästämällä energiaa. Tehokkaalla energiankäytöllä vähenee riippuvuus kalliista tuontipolttoaineista. Onkin aktiivisesti etsittävä keinoja pienentää energiankulutusta.

Arvoisa puhemies,
Suomi on eurooppalaisen ilmastopolitiikan vapaamatkustaja jo Euroopan sisäistä päästövähennysten taakanjakoa tarkasteltaessa. Kun vuoden 1990 tasonkaan saavuttamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa, kysynkin, millainen maa Suomi oikein on? Hetkellisen taloudellisen mielihyvän takia Suomi on valmis uhraamaan elinkelpoisen maapallon.

Ilmastonmuutos tuottaa globaaleja ongelmia. Kuka osaa ratkaista, miten saadaan ravintoa kuivuvien alueiden asukkaille? Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti maatalouteen, heikentäen sen edellytyksiä suuressa osaa maapalloa. Tämä aiheuttaa vakavia nälänhätiä, nostaa elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja ja lukuisat viljelijät menettävät elinkeinonsa kuivuuden takia.

Jo nykyisellään veden riittävyys on vakava ongelma suuressa osassa maailmaa. Kuivuuskausien todennäköisyys kuivilla alueilla tulee lisääntymään ja juomaveden puute tekee suurilla alueilla asumisen erittäin vaikeaksi. On mahdollista, että pakolaismäärät kasvavat kehitysmaiden poliittisen epävakauden lisääntyessä.

Euroopan unionin ympäristöministerit ovat esittäneet vetoomuksen maailmanlaajuisen, vuoden 2012 jälkeisen, ilmastosopimuksen puolesta. Huolestuttavaa on kuitenkin se, ettei tekstissä aseteta sopimuksen solmimiselle takarajaa. Suomen tulee toimia aktiivisesti, jotta EU esittää vetoomusta selkeämmän aikataulun suunnitelman etenemiselle.

Euroopan unionin on kannettava vastuunsa ja pyrkiä edelleen rajoittamaan ilmastonmuutoksen vahinkoja ihmisille, ympäristölle ja taloudelle. Suomen tulee tehdä selväksi, että se vaatii Euroopan unionia edellyttämään suurempien ja sitovampien päästövähennysten aikaansaamista teollisuusmaissa vuosiin 2007–2008 mennessä.