Puhe välikysymyskeskustelussa 18.10.2005

Arvoisa puhemies,

Enpä haluaisi olla teini sellaisessa kunnassa, jossa eivät viikonloppuisin bussit kulje.

Meiltä kansanedustajilta todellakin vaadittaisiin kykyä asettua myös sellaisten ihmisten asemaan, jotka eivät ikänsä tai taloudellisten resurssien puolesta voi käyttää yksityisautoa. Jos me suunnittelemme eri ihmisryhmille vain erityispalveluja, kuten koululaiskuljetuksia, unohtuu kokonaan elämän muut vaihtelevat tarpeet. Teinien pitäisi päästä katsomaan kavereita, samoin vanhusten. Me kaikki ansaitsemme sosiaalista elämää. Pikkumustassa on karua hiihtää bileisiin. Lämmitetty bussi olisi perjantai-iltanakin paikallaan.

Pitää hyväksyä se, että harvaan asutuilla alueilla bussit kulkevat usein melko tyhjillään, eikä se ole kannattavaa bisnestä. Tasa-arvosta kannattaa maksaa.

Tehtävämme on kuitenkin myös saada laajat kansanjoukot juniin, raitsikoihin ja busseihin: vain näin saadaan joukkoliikenteelle riittävä volyymi. On selvää, ettei bussi ole keskituloiselle autonomistajalle vaihtoehto, jos vuoroja on tavattoman harvoin. Jokainen arvostaa elämässään liikkumisen vapautta.

Toivon, että mahdollisimman moni suomalainen valitsisi yhteisvastuullisesti elämäntavakseen autottomuuden. Jos ei ole toimivaa joukkoliikennettä, tämä ei käytännössä ole mahdollista. Joukkoliikenteen tulisi aina olla kivempaa, halvempaa ja kätevämpää kuin oman auton käyttö. Silloin autoa käytettäisiin vain todelliseen tarpeeseen; esimerkiksi silloin kun pitää kuljettaa jotain painavaa tai askel muuten painaa erityisen paljon. Tällaisiin matkoihin useimmiten riittäisi taksi, vuokra-auto tai kimppakyyti.

Joukkoliikenteen liikenneosuuden kasvattaminen vaatii todellista lisäpanostusta niin valtiolta kuin kunniltakin. Vihreät ovat omassa vaihtoehtoisessa talousarvioesityksessään esittämässä merkittävästi lisää rahaa raideliikenteeseen. Tampereella vihreän valtuustoryhmän budjettitavoitteiden ykkösenä on joukkoliikenne. Haluamme lisää rahaa kaupungin liikennelaitokselle ja tietenkin sen pikaratikan.

Joukkoliikenteen osuutta tulee kasvattaa lisäämällä pitkäjänteisesti määrärahoja joukkoliikenteen ostopalveluihin ja kehittämiseen. Vain näin voidaan turvata joukkoliikennepalvelujen saatavuus myös suurten kaupunkien ulkopuolella.

Arvoisa puhemies,

On myös muita kuin humanistisia syitä kasvattaa joukkoliikenteen liikenneosuutta merkittävästi. Kansalaisten tasa-arvo on erityisen tärkeä argumentti joukkoliikenteen puolesta maaseudulla, mutta muutoin ympäristö vaatii meitä toimimaan samoin. Jälleen kerran ihmisten ja ympäristön etu on sama: mukavissa kaupungeissa ihmisten on kiva hengittää puhdasta ilmaa ja keskustat ovat yhteisiä olohuoneita, joita ei pilata liikennemelulla ja saasteilla. Ilmastonmuutoksen torjumisessa autoistumisen pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää fiksun uusiutuvia energiavaroja ja energiansäästöä suosivan energiapolitiikan ohella.

Tieliikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on vajaa viidennes. Päästökehitystä ovat synkentäneet henkilöautojen määrän lisääntyminen, autojen koon kasvu ja yhteiskunnan autoistuminen ylipäänsä. Joukkoliikenne on kallistunut huomattavasti suhteessa yksityisautoiluun parin viime vuosikymmenen aikana. Kehitys kehittyy siis totaalisen väärään suuntaan.

Ilmastopolitiikan kannalta järkevintä olisi kannustaa kaikin tavoin sekä tavara- että henkilöliikennettä siirtymään kumipyöriltä raiteille. Tämä vaatii hyväkuntoisia ratoja ja myös uusia ratoja: pendolino Pietariin, juna Helsingistä Kotkaan ja niin edelleen. Tällä hetkellä tilanne on kaukana tavoitteesta. Radat rapistuvat ja uusiin ja hyvin perusteltuihin ratahankkeisiin ei rahaa ole tulossa.

Arvoisa puhemies,

Raideliikenteen kehittämisellä on positiivisia aluepoliittisia vaikutuksia. Monille maakunnille toimivat junayhteydet ovat pärjäämisen elinehto. Nopea henkilöjunaliikenne tiivistää yhdyskuntarakennetta asemapaikkakunnilla. Summa summarum: junia pitää suosia. Se tarkoittaa sitä, ettemme voi samalla suosia autoja. Kaupungeissa joka paikkaan ei kuulu mennä omalla autolla. Jos kaikki yrittävät käyttää omaa autoa samassa paikassa samaan aikaan, on selvää että tuloksena on ruuhka. Ruuhkia ei ole ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää purkaa lisäämällä kaistoja ja teitä, vaan ohjaamalla mahdollisimman iso osa teitä tukkivasta porukasta joukkoliikenteen asiakkaiksi. Kun tehdään lisää teitä, saadaan lisää autoja. Kun tehdään lisää rautateitä, saadaan lisää junia.