Mitä kaikkea merkintä luottotiedoissa saa vaikeuttaa?

On sanottu, että nykypäivänä luottokortti on kansalaisuuden merkki varmemmin kuin passi. Kansalaisuus tarkoittaa yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä, joka siis mitattaisiin ostovoimalla.

Käytännössä Suomessa voi vielä olla ja elää ilmankin luottokorttia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa se on jo huomattavasti hankalampaa. Käteisellä ostosten tekeminen katsotaan epäilyttäväksi, eikä turistikaan saa hotellihuonetta ilman luottokortin vilauttamista – vaikka maksaisikin käteisellä.

Jos ilman luottokorttia vielä pärjääkin, ilman luottotietoja ei. Luottotietorekisteriin merkinnän voi saada monella tavalla, eikä rekisteri erittele vaikkapa sitä onko velkojan ja velallisen välillä tehty maksusopimus tai onko merkintä luottotietoihin johtunut rekisteröidyn asemasta toisen velan takaajana. Laman jälkeisten opetusten tulisi olla vielä tuoreessa muistissa.

Luottotietojen käytöstä eri yhteyksissä ei ole olemassa tutkimustietoja. Kuitenkin tiedetään, että luottotietojen käyttäjäpiiri on varsin laaja. Luottotietoja käyttävät myös välttämättömyyspalveluja tuottavat yritykset, kuten energialaitokset ja teleyhtiöt. Välttämättömyyspalvelut ovat kuitenkin välttämättömiä.

Erityisen suuri ongelma on se, että luottotietoja on 90-luvun puolivälin jälkeen ryhdytty käyttämään laajasti myös huoneenvuokra-asioissa. Vuokranvälitysfirmoilla on käyttöyhteys luottotietorekisteriin. Kuitenkaan merkintä luottotiedoissa ei saisi olla Suomen kaltaisessa kylmässä maassa este asunnonsaannille.

Käytettävissä ei ole tutkimustietoa siitä, miten eri tahot tulkitsevat luottotietoja. On kuitenkin epäilty, että erityisesti asunnonvuokraajana toimiva yksityinen henkilö saattaa suhtautua maksuhäiriömerkintää niin, että se on ehdoton este asunnonvuokraamiselle.

Ilmeisesti on myös sellaisia asuntosäätiöitä, jotka edellyttävät puhdasta luottotietorekisteriä. Jos sosiaalisen asuntotuotannon kautta rakennettu asunto, jota vuokrataan sosiaalisin perustein esimerkiksi nuorille ja opiskelijoille, ei ole saatavilla maksuhäiriöistä kärsineelle, on kyseessä suuri ongelma.

Jo nyt on vuokranantajia suojaamassa vuokralaiselle varsin kallis vuokratakuujärjestelmä. Vuokralaisesta, joka ei maksa vuokriaan kyllä pääsee eroon. Miksi ihmeessä vuokranantajilla siis pitää olla oikeus tarkistaa ihmisten luottotietoja?

Visakortti ei välttämättä vielä ole kansalaisoikeus, mutta elinkelpoinen asunto kyllä on – se tarkoittaa muuten myös sitä, että lämmitys pelaa.

Suomessa suhtaudutaan usein varsin hölläkätisesti erilaisiin rekistereihin. Ihmiset eivät kovin herkästi vaadi omien tietojensa suojaamista ja luovuttavat sosiaaliturvatunnuksensa nurisematta jokaiselle sitä kysyvälle. Tässä asiassa voitaisiin ottaa oppia ulkomailta ja ryhtyä hieman uppiniskaisemmiksi.

Rosa Meriläinen kansanedustaja