Kylmä maa ja kärttyisä kansa

Työnantajat arvioivat uusien työntekijöiden tarpeen olevan vuosittain 10 000 - 20 000 henkilöä suurempi kuin työmarkkinoille tuleva uusi työvoima. Palvelutyönantajien pitkän tähtäimen arvio vuosittaisesta ulkomaisen työvoiman tarpeesta on noin 25 000 henkilöä.

Mutta miten toimii Suomi? EU:n laajentuessa vaadimme työvoiman vapaalle liikkuvuudelle siirtymäaikoja ja ihmisiä pelotellaan virolaisten tulevan ja vievän työpaikkamme tai ainakin vähintään aloittavan palkkojen polkumyynnin. Samaa pelottelua harrastettiin Ranskassa silloin, kun EU laajeni etelään päin. Yksikään silloisista uhkakuvista ei toteutunut ja tulevaisuudessa Ranska muiden EU-maiden lailla tarvitsee lisää siirtolaisia.

Nurinkurisinta Suomen ratkaisussa on se, että työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoitetaan ainoastaan siten, että tänne elämään ja töitä tekemään ei pääse. Sen sijaan palvelujen vapaan liikkuvuuden osalta rajoituksia ei vaadittu, joten virolaiset voivat kyllä tehdä töitä Suomeen vuokravälitysfirmojen kautta. Tämä ei välttämättä ole suomalaisille työmarkkinoille vain hyväksi. Pääsikö ay-liikkeeltä tapahtumaan lapsus?

Suomeen ei moni halua. Eivät edes pakolaiset, sillä ykköstoiveena ovat useimmiten sellaiset maat, joissa on jo valmiiksi monikulttuurinen ja salliva yhteiskunta ja tuttuja. Emme välttämättä pysty tulevaisuudessa valikoimaan niitä kaikkein pienimpiä, kauneimpia ja parhaiten kypsyneitä osaajia, vaan syli pitäisi avata laajemmalle joukolle. Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ne Yhdysvaltainkin pienyritysten kasvusta huolehtivat.

Jos ulkomaalaislailla yritetään tehdä maahan pääsy mahdollisimman vaikeaksi ja siirtymäsäännöksillä viestitetään, etteivät virolaiset ole tänne tervetulleita, voimme olla heikossa asemassa, kun EU:ssa kilpaillaan siirtotyövoimasta. Fiksumpaa olisi jättää siirtymäsäännökset pois ja ottaa siten rinnan mitalla etumatkaa vaikkapa Saksaan nähden.

Jos ei muu auta, meidät saattaa pelastaa Turkki. Ei voi nimittäin vaatia turkkilaisia EU-jäsenyysneuvotteluja porkkanana nenän edessä roikottaen muuttamaan perustuslakiaan, jos ei sitten olla neuvotteluja tosissaan aloittamassa. EU tarvitsee Turkkia ja Turkki tarvitsee EU:ta. Turkin vahvuus on maallistuneen islamilaisuuden lisäksi oikeaoppinen väestöpyramidi. Ehkä juuri siksi Turkin EU-jäsenyyttä pelätään: lapsia ja nuoria Turkissa riittää vaikka koko EU:n tarpeisiin. Komean kulttuurihistorian kansalla on varmasti Suomelle ja suomalaisille muutakin tarjottavaa, kuin alihinnoiteltua pizzaa.

Suomessa asuvista ulkomaalaisista 14 prosenttia on akateemisesti koulutettuja – prosenttiluku on täsmälleen sama kuin kantaväestöllä. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen omalle alalle edistäisi maahanmuuttajien työn saantia yleisemminkin. Uudessa-Seelannissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että korkeakoulutetut ulkomaalaiset voivat toimia ikään kuin vetureina, jotka vaikuttavat asenteisiin ja vetävät siten työelämään myös kouluttamattomia maahanmuuttajia. Avataan silmämme ja ovemme.